Move in, stuff everywhere

Olemme suurinpiirtein päässeet kotoisaksi uudessa kodissamme. Kelpo kamerasta ei ole tietoakaan, ehkä tässä päivänä tai toisena hommaisi edes jonkunmoisen. Pyydän myös anteeksi kuvien määrää. :D

Siihen mennessä nauttikaamme hienoista kännykkäkuvista, pffff...

pärstääkin saatte tuijottaaa höhöhöö

Sitten on tullut osteltua vaikka mitääh. Esimerkiksi yksisarvisia.

Molemmat kotiutuin kirpputorilta, olivat niin rikkinäisiä ja sanotaanko vaikka rakastetun näköisiä että otin ne hoiviini ja ajattelin pestä ja ommella ehjäksi :)

Kävimme juuri ennen muuttoa ystävieni kanssa ideaparkissa kiertelemässä. Pitäähän sitä nyt nähdä ennen kuin näkee enään tosi harvoin. :/ Kuitenkin, tuolta matkalta lähti mukaan kovin vähän mitään, yksi oli nämä aurinkolasit joihin rakastuin.

Heti tuli mieleen Ozzy~

Kämppä näyttää jo ihan asuttavalta, laitan pari kuvaa.

Parvekekin löytyy c:

Yksi positiivinen asia yhteenmuuttamisessa on ollut kyllä ainakin yhteiset tavarat. :D Itse hukkasin kireät, epämukavat verkkarini muuton aikana (taisivat jäädä kotiin) ja poikaystäväni antoi lainaksi tosi kivat ja järjettömän mukavat verkkarit. Jotka on todellakin tarpeeksi pitkät, aina ihan kamalaa kun s-koon vaatteissa on niin lyhyet puntit ja hihat, IHAN AINA. Että joko vaate istuu ja puntit ja hihat on liian lyhyet tai ne on tosi löysät ja sopivan pitkät puntit ja hihat, Koittakaa itse valita. :I 

Poikaystävällä on myös tämmöinen hopean värinen luotivyö jota kieli pitkällä himoitsen lainaksi. Hnngggg.

On myös tullut ostettua paljon pelejä sekä elokuvia joista kerron tarkemmin toisessa blogissani kunhan tästä saan aikaiseksi kirjoittaa. c:

Kieltämättä piirtäminenkin on noussut taas esille. On tullut kova tarve koko ajan piirtää mutta mitään ideaa ei oikein ole ollut. Paitsi tämä:

New surroundings

Heissan!
Olen ollut viime aikoina vähän offilla. Koska noh.. Muutimme poikaystävän kanssa Turkuun ja näin pois päin.   Aloitin uuden koulun ja opiskelen ympäristönhoitajaksi! Olen tosi positiivisesti yllättynyt siitä kuinka mukavaa  luokka meillä on. Ammattikoulu-statuksesta huolimatta suurin osa luokalla on minuakin vanhempia. Sillain periaatteessa ihan kiva asia.

Tuon kuvan otti opettaja tuutorimme ensimmäisenä päivänä. höhö~

Pois muutettua minun oli tarve jättää parempi kamera kotiin. Koska se nyt ei ole minun vaan vanhempien kamera. Itselläni on vähän vanhempi ja tuommoinen kökkö kamera mutta kyllä sillä ehkä jotain saa kuvattua. Vielä en kuitenkaan jaksa napsiä kun on paljon mielenkiintoista ja uutta ympärillä.

Kuten jotkut tietävät Turussa on paljon kirpputoreja. Olenkin niistä ostellut kaikenlaista. En niinkään vaatteita vaan musiikkia, elokuvia ja yksisarvispehmolelun. :>

Sitten minua huvitti jotenkin tämä kuva jonka poikaystäväni teki. Toinen on skype kuvani joka poikaystävän mielestä näytti ihan kissakuvalta jonka hän löysin jostain netistä.

haha -_-'

Sitten on vielä demoni piirrustus jonka tein vähän aikaa sitten.

Hiukset meni vähän kököksi mutta antaapi olla. Signeeraaminenkin taas jäi mutta en nyt jaksa kaivella tablettia tuolta jostain. Voisi piirrellä lisää ja päivittää toista blogianikin piakkoin :P

Snog, Marry or Avoid?

Pariin otteeseen on tullut katsottua tämmöistä ohjelmaa televisiosta kuin Snog, Marry, Avoid?. Ohjelmassa ihmisiä otetaan ulkonäon uudistamiseen, tavoitteena tehdä heistä mahdollisimman naturaaleja. Köhtätimäisiäköh. Kuten arvata saattaa ohjelmassa on enemmän kuin tarpeeksi gootteja.

Toinen kasti mitä ohjelmassa on ollut myös paljon on ylimeikatut Barbiet. Olkoon vain ylimeikattu Barbie, ainakin on oma itsensä. Sitä arvostan ehkä jopa enemmän, kuin sitä kuinka tämä rasistinen ohjelma tekee kaikista jotain mitä he eivät ole. Ja mikä pahinta, itse muunnettava saa vaikuttaa vain sillä tavalla että valitsee 4 julkkiksesta, kenen tyylistä tykkää eniten. Itse en ole yhtäkään tarjolla olevaa julkkista tunnistanut, ja miksi hemmetissä juuri julkkiksista? Julkkikset näyttää aina niin kamalilta..

Ohjelman nimi tulee siitä että ensin muunnettavasta otetaan alkukuva.Tätä kuvaa näytetään randomeille vastaantulijoille, usemmiten vähän vanhemmille tai köhfutarihomoköh miehille.(siis oikeasti, nämä kyseltävätkin ovat usein toistensa kopioita) Kyseiset miehet sitten vastaavat haluaisivatko halia, naida vai välttää kyseistä henkilöä ulkonäon perusteella. Sormeni syyhyävät jo ajatuksesta kuinka monella tapaa tämä on niin väärin VÄÄRIN VÄÄRIN! Okei siis, ohjelman mukaan kaikki naiset pukeutuvat meillyttääkseen miehiä, selvä selvä...

Muutenkin, miksi muiden mielipiteillä on niin paljon väliä?? En tiedä muista, mutta itse pukeudun vain itseäni miellyttääkseni. Surulliseksi minut tekee se, että suurin osa näyttää välittävän kun hänelle näytetään kyselyiden tulokset. Voi ei, saatanan nobodyt missä lie ei pidä minua viehättävänä?!

Toisaalta onnelliseksi minut tekee tässä ohjelmassa se kuinka suurin osa heivaa mummoluukin ja menee takaisin omaksi itsekseen. En vain kestäisi jos joku gootti heivaisi tyylinsä sen takia koska haluaa näyttää viehättävältä tuntemattomille miehille. Semmoinen joka ei näe sinun kauneuttasi omana itsenäsi ei ansaitse sinua ollenkaan.

Anteeksi vain mutta mielestäni tämä ohjelma on kamala.

Tässä on yksi jakso joka toisaalta tekee minut surulliseksi mutta myös erittäin iloiseksi. :) Siinä esiintyy mm. aivan mahtava ja söpö pariskunta~

Mitä itse olette mieltä ohjelmasta?

Backsies

Terve taas. Palaamispäätöksen jälkeen tuli perheyksiköiden kanssa käytyä Latviassa. Matkustustapa oli laivalla sekä bussilla, toisinsanoen erittäin rasittavaa. Sitten kun vähän pääsi rentoutumaan niin olikin koko rumba aloitettava alusta. Huhhuh..

Kuvia mulla ei ole juurikaan reissulta antaa. Tässä kuitenkin "matkamuistot" jotka ostin itselleni.

 Ensimmäisenä tämä soviet koppalakki jonka bongasin pienestä armeijaliikkeestä. (Vähän kuin varusteleka, vain paljon pienenpi) Oli siellä hienompiakin mutta tämä nyt oli halvin, ehehehe...

Riikassa jokapuolella oli kenkäkauppoja, joten hankin alennusmyynneistä itselleni kengät.

En ole ennen tainnut omistaa näin korkeita kenkiä. Tai en ainakaan näin ohuilla koroilla. Jalkaparkani, tapatan ne näillä vielä varmasti.

Sitten tietysti pakolliset laivasuklaat. Maissa oli kyllä paljon halvempaa. :/ Sitten oli tietty mm. poikaystävän tuliaiset superalkosta, mutta ne nyt tuskin kiinnostaa.

Ennen reissua mm. stockmannin nettikaupan alesta rohmusin kosmetiikkaa. En ole niinkään puuteri tai meikkivoide ystävä. Vaihtelu kyllä virkistää, jos vaikka saisi kaikki kököt  piiloon naamasta niin mikäs siinä. Kumpa vain olisi tarpeeksi vaaleaa voide sekä puuteri.

Jotenkin hankalaa tuottaa mitään tekstiä. Niin väsynyt ja masentunut olo. Tai ei oikeastaan masentunut mutta tympääntynyt. Ei jaksaisi ajatella eikä tehdä mitään. Maanantaina kuitenki alkaa työt joka sitten kestää muuttoon asti... Kai sitä jaksaa 6 tuntia päivässä vähän kitkeä rikkaruohoja. Kunhan ei tarvitse liikaa ajatella. Näinä päivinä aloittelen toistakin blogia kun nyt saan päätettyä millä sen aloittaisi.

Hailahtelevainen mieli

Olen miettinyt hartaasti mitä teen tämän blogi asian suhteen, olen varma että haluan pitää uuden harrastusblogini vaikka se nyt vielä ammottaa tyhjyyttä.. Olen myös huomannut silloin tällöin kaipaavani sitä pientä aivotöräytystä johon olen tätä blogia käyttänyt. Ja kuten arvata saattaa on tullut paljon ideoita mistä haluaisi kirjoittaa sen jälkeen kun on päättänyt lopettaa.

Ajattelin siis että jatkan vielä tämänkin blogin pitoa. Ei minulle ainakaan mitään negatiivisia kokemuksia tästä ole vielä tullut. Harrastusblogini luultavasti tulee olemaan sellainen jossa syvennyn kunnolla peleihin, piirtämiseen, sarjakuviin ja elokuviin. Kun taas tässä blogissa tulen niitä mainitsemaan vähän pinnallisemmin tai ohimennen. Enemmänkin semmoista omaa höpinää, elämää ja ajatuksia... Siis juuri sitä mitä on ollut tähänkin asti.

Tosiaan back in buissness for now.
Saa nähdä koska seuraava mielikatkos tulee...
Mutta tosiaan taukoilen vähän molempien blogien kanssa ennen jatkamista, cya in a week or so~

Peli ja taide-blogin synty, vanhan kuolema

Luin mitä Mortianna kirjoitti blogissaan. Se sai minut erittäin mietteliääksi. Olen silloin tällöin miettinyt tämän blogin poistamista koska.. No ensinnäkin se antaa ehkä minusta ihan väärän kuvan. Myöskin en osaa pitää blogiani semmoisena etten paljastaisi liikaa itsestäni. Blogini on muutenkin suuremmalta osin turhaa liibalaabaa joka ei, mortiannan sanoin, rikastuta kenenkään elämää, ei edes omaani.

Aloitan siis uuden blogin, jossa keskityn vain ja ainoastaan peleihin sekä taiteeseeni. Mahdollisesti myös elokuviin ja sarjakuviin ja mahdollisesti englanniksi. Uusi blogini on Batty games

Tämän blogin muutan viikon tai pari sisällä vain itselleni näkyväksi. En halua poistaa sitä kokonaan jos joskus tuleekin into palata sen pariin.

Mutta, näkemisiin niille joita ei uuden blogini sisältö kiinnosta. :)

Oho

Tämä postaus ei kerro villistä, viinahuuruisesta eikä ihmistäyteisestä juhannuksesta. Juhannus on minulle vähän kuin joulu, en oikein ymmärrä sen juhlimista.

Vieteltiin sitten poikaystävän kanssa juhannus melkeinpä kaksistaan. Join vähän ja poikaystävä vähän enemmän mutta tuskin tuntui kummallakaan. Kultaseni oli ladannut pleikkarilleen uusia pelejä ja pitihän niitä kokeilla~ Yksi johon tykästyin kovin oli darksiders, tasan sama pelimekaniikka kuin God of Warissa joten pääsin pitkälle aika nopeasti. Toinen peli jota kokeilin oli Mushroom Wars, aluksi en meinannut oikein haltasata koko peliä mutta loppujen lopuksi se oli melkoisen addiktoiva.

No jooh ei noista päivistä niinkään ole kerrottavaa.

Ja OHO, viime maanantaina kotiin tuli Livian ammattiopistosta kirje jossa sanottiin että sittenkin pääsin sinne opiskelemaan! Olin melko järkyttynyt sillä en aluksi ollut löytänyt omaa nimeäni oppilaitoksen nettisivuilta ja olin jo luopunut toivosta. Sitten alkoi nopeasti kauhea paperirumba, haetaan asuntoa sieltä ja haetaan asuntoa täältä ja otetaan kopiot todistuksista ja todennetaan ne kirjakaupassa ja hyväksytään opiskelupaikka blahblah. Kumpa vain poikaystävä saisi opiskelupaikan sieltä ettei minun tarvitsisi asua siellä koulun omassa soluasuntolassa... Ei saisi edes omaa huonetta jumalauta!

Jeba jeb, tänään tuli myös käytyä viimeisen kerran oikoja-hammaslääkärillä! Joudun enää vuoden käyttämään tätä ylä-levyä öisin mutta muuten olen täysin vapaa hammasraudoista! Wohoo~
Ennen hammaslääkäriä minulla oli puolisen tuntia vapaa aikaa. Tuo hammashoitola sijaitsee tullintorin kauppakeskuksen yläkerrassa joten jooo... kaupoissa vaelsin. Olin päättänyt etukäteen etten mitään osta, säästän rahaa stna! Asuin pelikauppaan ja kuola valui kaikkien uusien pelien ja suuremmoisten hintalappujen päälle. Pidättäydyin ja lonkutin ale-laarille. Ohohoo mitä silmään sattuikaan!

C&C Red Alert 2, hyvään 5e hintaan~ Oli pakko ottaa sillä tämä voisi jopa toimia minunkin rämäkoneessa!
Siitä matkani jatkui kirjakauppaan jossa tietysti piti olla vaikka mitä alennuksessa. Noh otin kun halvalla sain.

Kustansivat noin 5e per kipale. Tuo goth chic kirjan olen kuullut mainittavan enemmän kuin monta kertaa joten päätin sen sitten itsekkin lukaista~
Aikaa oli vielä vähän joten päätin poiketa Seppälässä, alennuksia sieläkin..

Kukaan ei usko kuinka monta kauppaa olen mennyt läpi etsiessäni mustia ylipolvensukkia! Luulin jo kerran löytäneeni yhdet mutta eivät ne ainakaan minulla yltäneet ylitse polven.. Outoa sinällänsä sillä olen näitä etsinyt monestakin seppälästä eikä niitä ole ollut. Ahahaa mikä ilo, olisi pitänyt ottaa enemmän varastoon mutta 8e sukkia ei monta viitsi kerralla ostaa. Meikkipussin otin kanssa mukaan kun se oli 50% alennuksessa..

Palatessani junalla, melkein toivoin olevani kuuro. Jokusen penkkiriviä taaempana istui lapsiperhe. Lapsia oli ehkä 4-5, kaikki alle 10 vuotiaita. Puolet lapsista itki osan matkaa, toiset taasen huusivat ja inisivät milloin mistäkin. Kuulutuksia ei kuullut koska lapset pitivät niin jumalatonta meteliä ja ramppasivat käytävää edestakaisin. Yksi kävi vähän välijä tuijottamassa minua. Eikä mitenkään salakavalasti vaan ihan suoraan möllöttämällä. Ei minua ikinä häiritse kun ihmiset tuijottavat vähän olkansa takaa tai vähän päätänsä kääntäenkin.. Mutta hyi olkoon pikkulapset. Eivät vain lapset minua ärsyttäneet, myös vanhemmat joiden kielenkäyttö oli kuin vanhalla merimiehellä. Ei mikään ihme että lapset kiroilevat kun vanhempien kielenkäyttö on tuommoista. Heidän äitinsäkkin enemmän kuin kerran kuulin uhoavan että hän pian hyppää junasta kun ei kestä lastensa valitusta ja vinkumista. Ymmärsin häntä siinä tilanteessa yli kaiken.


Höhöö perjantain ja lauantain asu oli kyllä minua niin itseäni että melkein harmittaa ettei ole nyt antaa siitä kuvaa. Kuten myös tämän päivän, mutta kerkisin rätit jo vaihtaa mukavempaan. Sen sijaan tässä on vielä yksi ylioppilaskuva.

Ransu nyt halusi mukaan kuvaan~