"Tuo tyttö on tuommoinen gootti."

Hohhoijaa, taas kotona. Eihän tuo matka Porista tänne Orivedelle ole mikään mahoton, mutta kyllä se silti vie voimia. Yhdessä kohdassa matkaa joutui kauheasti pinnistelemään ettei olisi nukahtanut sinne junaan. Olin myös kauhean paranoidi koko matkan, viime kerralla nähkääs joku jäi tai jättäytyi sen junan alle jolla olin tulossa kotiin. Jokainen risu ja lumikimpale joka rysähti junan alla sai ajattelemaan: "ei kai taas".

Ei se matka pelkästään myrtsiä ollut. Vastapäätä minua junaan tuli istumaan pari noin viisikymppistä herraa. Selvästi hiukan juoneet. Yhdessä kohtaa kuulin kuinka he kuiskivat toisilleen. Toinen heistä osoitti minua ja sanoi: "Tuo tyttö tuossa on tuommoinen gootti" toinen mumisi jotain epämääräistä vastaukseksi. Tämä ensimmäinen herra taas ´kuiskasi´: "Tykkääköhän se Slayeristä?" Toinen herra vastasi: "No kysy siltä" Vastaus: "No enkä kysy". Siinä he sitten kinastelivat hetken ja lopulta rupesivat hihittämään holtittomasti. Siinä vaiheessa vaati todella paljon että pysyi pokka. :D

Tuossa olin viime viikolla myös työhaastattelussa. Se meni ihan hyvin vaikka jännitinkin kamalasti. :s Vaikka kyse onkin vain tiskaushommasta harjoittelijan palkalla (joka on todella hyvä, ei siinä mitään). Nyt sitten odottelen kun tällä viikolla pitäisi tulla vastaus että pääseekö sinne töihin.

No sitten.. Asukuvani ovat vähän niin ja näin koska en oikein löydä hyvää paikkaa kuvata enkä oikein tuota kameraakaan täysin osaa käyttää vielä. Haamukuvia tulloo mutta lupaan harjoitella. :P

Mitä lie tässä kuvassa tapahtui mutta aikas kummitus.

Juurikasvu tässä kuvassa on täten pois värjätty. Jess~

Löysin koneen uumenista. Kyseisen The Curen paidan tein kuviksen tunnilla.

 Parempi kuva. Paidassa tosin pieni suunnitteluvirhe sillä se on tosi piukka päällä, ja tuo Robertin pää on juuri rintojen kohdalla. Seuraamus on paisunut pää. :d

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Sitten jotain täysin erillaista. Kuka nyt ei olisi joskus lapsuudessaan tai nykyhetkenä pelannut pokemon pelejä. Muistuuko ehkä Gameboy Color ja vanhat pokemon-kortit. Nykyäänhän tuo peruspeli on Nintendo DS:ällä.
Nostalgiaa tai ei, mutta tämä video jonka kohtasin saa hymyn huulille. :)

Some dark in the light

Www. tylsäasu.fuck, ensi kerralla jotain räväkämpää ;3

Sanotaan ettei musta huulipuna sovi oikein kellekkään. Sama se sopiiko tuo minullekkaan, minä tykkään silti. Kokeilin myös punasta välillä, mutta olisi varmaan pitänyt laittaa jotai pohjustusta huuliin että olisi ollut punaisempi.

Kuten kuvista varmaan näkeekin hiukset joidenka pitäisi olla mustat ovat pahasti juurikasvuisia ja värinsä menettäneitä, joten olis värjäys edessä. Tykkään mennä usein kampaajalle värjäämään koska silloin kaikki varmasti värjäytyvät. Nämä omavärjäykset ovat monta kertaa menneet perseelleen. Pahimmassa tapauksessa ei edes huomaa mitään eroa :s Itse värjääminen on kuitenkin paljon halvempaa että jos sitä tällä kertaa koittaisi oikein huolella saada värin kaikkialle ja pysymään.

----------------------------------------------------------------------------------------

Hmmm, toissapäivänä sain toisen työhaastattelumahdollisuuden. Katsoo nyt kuitenkin miten tämän ensimmäisen käy.. Mutta kiva tietää että on joitakin mahdollisuuksia saada työtä kesäksi. Rahaa kun nyt tarvitsisin varsinkin kesän jälkeiselle ajalle.

Kuten viime postauksessa kerroin penkkarit oli ja meni. Olisi ollut abiristely ja jatkot vielä tuon jälkeen mutta tässä asiassa oon aikalailla forever alone. Olisin toki voinut mennäkkin mutten saanut näitä parempia kavereita tulemaan. :/ Oishan sinne joukkoon varmasti päässyt jos olisi mennyt yksinkin, mutta ei oikein huvittanut.. Ei ole sillain kontaktia ollut noihin luokkatovereihin, enkä ole mikään sosiaalinen ihminen. En kauhean ujo mutta... jotkut ihmiset on vaan niin ärsyttäviä ettei jaksa. :I Lukiolaiset on muutenkin nii tylsiä että huhhuh. Ei mitenkään pahalla ketään vastaan... En vain itse ole tuntenut olevani lukiolainen missään vaiheessa.

 Ihmisiin tutustuminen on kamalaa, siinä on niin paljon pientä mitä pitäisi ottaa huomioon ettei vaan anna väärää käsitystä. Esimerkiksi jos et istu bussissa uuden tuttavan viereen oletan että hän olettaa etten halua tutustua. Mutta jos istun niin olen kauhea änkyttäjä enkä tiedä mistä puhua. Mistä ihmeestä puhua ihmisen kanssa josta ei tiedä hölkäsen pöläystä. :s

Netissä tutustuminen ei ole niin kamalaa... Mutta hankalaa sekin! Netissä on se hyvä että voi mennä online puhumaan silloin kun huvittaa ja on puhuttavaa. Eikä näin ollen tarvitse masentuneena pää tyhjänä kohdata ihmisiä. Vaikka noh.. enhän minä ole se ainut osapuoli jonka pitäisi jotain tehdä, pitää saada myös vastakaikua että tulee jostain jotain. Mutta se kamaluus, jos usein tuntuu paskalta niin jää helposti offlinettämään moniksi kuukausiksi. Sad? Maybe

PS. Lisäsin jo viime kerralla tuohon sivuun piirtämäni kuuttilapsosen. Enimmäkseen piristämään sivua. Aluksi sen piti kuvastaa itseäni, kyllähän se vähän muttei tarpeeksi, esim hiusten osalta. Pitänee tehdä uusi

Hankintoja ja muuta mukavaa

Penkkarit oli eilen, oli järjettömän kivaa, nyt on kuitenkin ihan outo olo. Kun tietää ettei sinne lukioon enään tarvitse mennä muuta kuin jokunen kerta tekemään kokeita. Noh parempi näin. Toisaalta vaikka onkin lukuloma niin silkka tekemättömyys ottaa koville. :s Pari viikkoa voi mennä hyvin tekemättä yhtään mitään mutta sitten pitää kyllä päästä johonkin tai tehdä jotain. Ensi viikolla on onneksi työhaastattelu, joten on hyvä mahdollisuus ettei kesääkin tarvitse vain möllöttää. Sitten onkin kotoa muutto syksyllä, en malta odottaa!

Nooh, tässä kuitenkin vähän 'matriaalia' jotka ovat facebookin goottikirppikseltä bongattu.

Pvc hotpantsit, ovat näyttävät mutta perseestä hitusen isot. Pitänee sitä vähän treenata ;)

Pitsipaita, tosi kivan näköinen päällä

Piiiiitkä verkkotakki, tosi näyttävä

Koristekorsetti, oli pakko saada jo ihan näiden sivukoristusten takia. Sopii kuin valettu :>

Sitten jotain mikä ei ole kirppikseltä...

Metal Gear Solid - HD collection, ostimme veljen kanssa puoliksi koska olemme molemmat pelisarjan kovia faneja. Kivana yllätyksenä löysin tästä paketista myös joitakin vanhoja metal gear pelejä. Kovin on retroa, mutta silti peli perusmekaniikka enemmän kuin hyvin tunnistettavissa.

Tuota peace walkeria olemme innostuneet pelaaman poikaystävän kanssa psp:llä. Peli on parhaimmillaan juuri silloin kun sitä pelaa jonkun muun kanssa läpi. Itse kyllä rupean huutamaan ja riehumaan ilkeästi kun koitan pelata mitä tahansa jonkun kanssa... Minkäs sille voi jos eläytyy.

----

Nyt kun on lomaakin näin niin on aikaa bloggailla, eli tulee juttua vähän useammin. Pari ideaa onkin jo varastossa. Siihen asti hyviä tulevia kevätpäiviä!

Style'n stuff

Mitäs elämään, joulu viikon päästä. Printtasin tuossa juuri junalippuja viikon päähän. Arvelisin tästä joulusta tulevan parempi kuin mistään aijemmasta, koska saan viettää sen minulle kaikista tärkeimmän ihmisen luona. Ei edes haittaa että saan joululahjani pari päivää myöhässä (mukaan lukien Skyrimin jota olen kaksi vuotta odottanu).

Nyt sitten pinnallista roskaa :D Mukaanlukien huutonetistä huutamani hameeni. Kyseessähän on Hell Bunnyn hame.

Tässä viimeisessä olevan hameen sain eräältä ystävälliseltä ystäväiseltä jonka tyyliin se ei sopinut, itse rakastuin siihen täysin. :>

Viikonloppuna pitänee tosin mennä ostamaan housut koska tammi-helmikuussa varmasti kylmenee, enkä oikein mini lyhyillä hameillani tarkene vaikka kuinka paksut sukkahousut olisi. Voivoi odotan kesää ihan sen takia että pääsen näillä liikuskeleen. Toisaalta "inttileskeksi" jään myös silloin.

Ajattelin että aina kun esittelen uuden sarjakuvan niin laitan ne tuonne blogin alle sellaiseen linkki boksiin, löytyy helposti eikä tarvitse sitten selailla.

Nooh voisin nyt mennä tekeen itselleni sämpylän ja pakkaamaan joululahjoja. Joulun odotusta!

Mihin näitä senttejä oikein menee?

Huutonetti on kyllä pirullinen paikka. Ei siis sillä että ihmiset olisivat tylyjä tai huijareita, mutta sen takia että jään sinne koukkuun. Tällä hetekellä olisi jonossa 2 hametta tai yksi paita jotka haluan huutaa. Huudan aina viime hetkellä ettei kukaan kerkiä väliin. Periaatteessa osotokseni eivät maksa mitään, mutta kun näitä ostoksia tulee useita niin rupee kukkaro huutamaan. :I Näiden jälkeen lupaamalla lupaan olla ostamatta mitään lisää tänä vuonna... Siinähän on kokonainen kuukausi. Pitäisi varmaankin luvata olla ostamatta mitään turhaa ylioppilas juhliin saakka, sillä sieltä saattaisi poikia mukava saldo. Mutta se on kesällä! Puoli vuotta, yhyy. Ehkä hyvä kompromissi tähän olisi siihen asti kun saan jotain töitä. Ajatuksissa olisi hakea heti helmi-/maaliskuussa kun lukio loppuu. Takaisku tässä kyllä on että tällaisena työttömyyden aikana varsinkin näin huonosti koulutettu lukiolainen ei ihan helposti töitä löydä...

Jokatapauksessa kuvitan toisen hameista tänne sen saavuttua, kun se vaan on niin hieno! Kun tulisi vaan sieltä...

Nyt onkin pakko säästellä joululahjoihin rahaa. Sen verran olen köyhä kuitenkin että aijon hankkia ainoastaan poikaystävälle kunnon lahjan. Muille sitten tikkareita yms. toisaalta tulee tumpelo olo kun muilla on näitä kärkkilakkoja sun muuta niin syysään heille lahjaksi tietty kauheen määrän karkkia. Pitäisi ostaa varmaan kaalinpää tai jotain.

En itse oikein ymmärrä niitä karkkilakkoja. Jos nyt syö joka päivä pussin karkkia niin kyllä siitä tietenkin lihoo, mutta ei kukaan syö niin paljoa. Yhden tai pari kourallista viikossa taas ei tunnu missään.

 (kuva)

Onneksi en itse pidä karkista joten siihen ei mene ylimäärästä massia siihen. Sipsit on tosin kaamea heikkous Q_Q *mättöö lastuja naamaan*

 ------------------

Sitten lopuksi haluaisin esitellä sarjakuvan jonka poikaystäväni minulle joskus näytti. Rakastuin siihen sitä sileän tien. Siinä seikkailee zombi Fernando ja hänen ihmis ystävänsä Amelius. Sarjakuva on hienosti tehty, mustaa huumoria tulviva sekä mielenkiitoinen. Suosittelen ehdottomasti kaikille. Kyseessähän on siis Unlife is Unfair

It's winter time

Koeviikko lomaa vietellessä.. Onhan nää ihan mukavia välipäiviä mutta tulee tajuttoman tylsää varsinkin kun ei ole ketään kelle puhua tai mitään mitä tehdä.

Joka tapauksessa.. Kohta on joulu! Jesss! Meidän perheessä se kylläkin yleensä tarkoittaa sitä että syödään jouluillallinen, tungetaan lahjat kouraan ja mennään kukin omaan nurkkaamme loppuillaksi. Tänä vuonna olisi kuitenkin tarkoitus poikaystävä luona viettää kyseinen juhlapyhä.

Aatella, tasan viikonpäästä on joulukuu ja näin ollen alkaa joulukalenteri :> Voi olla kylläkin että unohdan suurimman osan niistä katsoa kun tulevat niin tyhmään aikaan. Ainkin tulivat viime vuonna.

 (Huomaa, kuvassa menninkäisen ovi)

Ollessani näitä 90- luvun lapsia voin tunnollisesti valittaa siitä kuinka minun nuoruudessani joulukalenterit ja muutkin lasten ohjelmat olivat paljon parempia. Perinteisiin puitteisiin sijoittuvat joulukalenterit ovat paljonpaljon parempia kuin esimerkiksi tämä yksi "futuristi tyylinen" joka tuli jokunen joulu sitten. Siitä jäi minulle trauma.

Now something compleatly diffrent: Unicorns
Käytiin käverin 18 vuotis syntymäpäivänä katsomassa Tintti ja Yksisarvisen Salaisuus

Olen suuuuri Tintti fani, aina lapsena tulli katsottua niitä animaatioita sekä luettua sarjakuvana. Tämän elokuvan näkeminen oli kyllä nannaa sielulle. Väillä rupesi miettimään onko tuo kohta oikeasti animoitu vai onko se oikea. o.O Plussat houkuttelevasta nimestä +++ suosittelen!

 Kuva täältä: link

Tee oma ruumisarkku kansalaisopistossa 
Harmi kun tuo on lapissa sillä ois ollu tosi mielenkiintonen kurssi. Vaikka noh.. ties millainen ruho kuollessa minulla on, mutta sama se kun haluan kuitenkin poltettavaksi. :D En kestä ajatusta että ruumis olisi hapettomassa/ahtaassa tilassa matojen syötävänä eieiei vaikka kuinka kuollut olisin.

Toisaalta ruumisarkku olisi hieno sisustus elementti, esimerkiksi sohvapöytänä tai SOHVANA!

Kuva täältä: link

Onko se hieno vai onko se HIENO?!

Ér - Captain Zee

Päivä 2 - Ensimmäinen  ihastus
Tämä on melko jännä. Mulla ei ala asteella oikein ollut missään vaiheessa mitään kunnon ihastusta. Ainut oli tällainen netissä tapahtunut ihastuminen erääseen miekkoseen kuudennen luokan lopuilla. Ei mikään fiksuin veto ehkäpä, välimatkaa oli sillain mukavasti. Meillä natsasi jutut tosi hyvin heti alusta asti, mutta kyllä siinä se 5 vuotta meni ihan vaan satunnaisina juttelukavereina, joskus chatattiin enemmän, joskus vähemmän. Sitten naks, ollaan yhdessä, tästäkin tapahtumasta on jo yli vuosi. Edelleen onnellisia <3

Haha, varsinainen satu.

Mutta joo, tämä ilta menee luultavimmin matikan parissa sillä huomenna on koe. Kun jaksaisi tästä aloittaa... Any minute now.

Huomen illalla taas olisi tarkoitus mennä poikaystävän luokse, myös tavata hänen oikea isänsä ensimmäistä kertaa. Joo ei edes yhtään hermostuta(valhe). :'D

Tässä hyvin taiteellinen sumea omakuva.

Asiasta saappaaseen. Löysin tässä pari päivää taakseppäin erittäin koomisen nettisarjakuvan. Se yhdistää kaamean maailmanlopun läpikäyneen maailman ja kaiken mahdollisen komiikan minkä siitä voi löytää. Ihan hervoton, itse ainakin käkätin monta tuntia erillaisia fiksuja oivalluksia ja muuten vain kurkkua kutkuttavia lausahduksia. Kyseessä on siis Romatically Apocalyptic.

Kuva myös tuolta sivulta

Sivulta löytää myös linkkejä muutamaan suomennettuun sivuun. Kannttaa kurkata!